<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Parnasso.fi</title>
    <link>http://parnasso.fi/</link>
    <description>Parnasson päätoimittajan blogi</description>
    <!-- optional tags -->
    <language>en-us</language>           <!-- valid langugae goes here -->
    <generator>Nucleus CMS v3.22</generator>
    <copyright>©</copyright>             <!-- Copyright notice -->
    <category>Weblog</category>
    <docs>http://backend.userland.com/rss</docs>
    
<item>
 <title><![CDATA[YOSW]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1134</link>
<description><![CDATA[<br />
Annoin radion Päivän peilille (lähetys tänään klo 17) haastattelun WSOY:stä.<br />
<br />
Aiheesta on vaikea puhua analyyttisesti, koska en hahmota, minkälaiseen järkeilyyn Bulevardilla tehdyt ratkaisut perustuvat. WSOY:n toiminnassa ei toimi puhdas bisneslogiikka, eikä siinä voi myöskään nähdä mitään ideologista tai esteettistä linjaa. On vain kaaos, osittain itse aikaan saatu, ja siihen kaaokseen reagoidaan tavalla, joka vain lisää pelkoa ja epävarmuutta.<br />
<br />
WSOY:n kriisi liittyy koko alaa koettelevaan kriisiin, mutta ei pelkästään siihen. Ei kirjojen julkaiseminen oikeasti ole sähkökirjojenkaan aikana niin epätoivoisen mahdoton bisnes, kuin jossain yläkerroksissa ilmeisesti luullaan. <br />
<br />
Saa nähdä, kuinka moni kirjailija vielä lähtee WSOY:ltä pois. Sen tiedän, että läheskään kaikki eivät enää tunne ylpeyttä ja hyvää mieltä noista neljästä kirjaimesta.<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1134</comments>
 <pubDate>Wed, 23 Jun 2010 13:18:59 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Nobelistien kielet]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1133</link>
<description><![CDATA[Laskin Saramago-kommenttien inspiroimana, miten kirjallisuuden nobelistien (yhteensä 107) kielet jakautuvat. <br />
<br />
Ne jakautuvat näin:<br />
<br />
englanti	27<br />
ranska	13<br />
saksa	        13<br />
espanja	10<br />
italia	        6<br />
ruotsi	6<br />
venäjä	5<br />
puola	4<br />
norja	        3<br />
tanska	3<br />
japani	2<br />
kreikka	2<br />
arabia	1<br />
bengali	1<br />
hepera	1<br />
islanti	1<br />
jiddiš	1<br />
kiina 	1<br />
<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani">oksitaani</a>	1<br />
portugali	1<br />
serbokroatia	1<br />
suomi	1<br />
tšekki	1<br />
turkki	1<br />
unkari	1<br />
<br />
Samuel Beckett on laskettu pelkästään englanninkieliseksi, vaikka hän kirjoitti englanniksi ja ranskaksi. Venäjää ja englantia käyttänyt Brodksy on vain venäjässä. Frédéric Mistralin kieli oksitaani on pieni romaaninen kieli; tarkempia tietoja linkin takaa Wikipediassa.<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1133</comments>
 <pubDate>Sun, 20 Jun 2010 14:03:21 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Muistelmia näkevästä]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1132</link>
<description><![CDATA[<br />
José Saramago on kuollut. Haluaako joku muistella?<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1132</comments>
 <pubDate>Fri, 18 Jun 2010 15:53:38 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Parnasso 3/2010]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1125</link>
<description><![CDATA[<br />
<i>Isä</i><br />
Jöns Carlsonin runo<br />
<br />
<i>Petoslista, kymmenen kärjessä</i><br />
Rauha Kejosen näkökulma<br />
<br />
<i>Kustantajan tunnustuksia</i><br />
Erkki Kiviniemen näkökulma<br />
<br />
<i>Myyräntyötä myrskyn silmässä</i><br />
Pieni lukija Kaisa Neimala pakinoi<br />
<br />
<i>Kieli, tarina ja kirjailijan muut välineet</i><br />
Jarkko Tontin essee<br />
<br />
<i>Olen huono yleisö muistilleni</i><br />
Wis&#322;awa Szymborskan runoja Martti Puukon suomentamina<br />
<br />
<i>Matka läpi Tyrksyjen</i><br />
Suomentaja Titia Schuurmanin kolumni<br />
<br />
<i>Hellää hehkua, leppoisaa leikkisyyttä</i><br />
Ville Hänninen esittelee kuvittaja Heikki Ahtialan<br />
<br />
<i>Seminaarinmäen satakielet</i><br />
Karri Kokko avaa ovia Jyväskylän runouteen<br />
<br />
<i>Avaimet</i><br />
Mari Kosken runoja<br />
<br />
<i>Kielitaito</i><br />
Janne Saarikiven kielipakina<br />
<br />
<i>Yleisönosasto</i><br />
Riikka Ala-Harjan ja Matti Hagelbergin sarjakuva<br />
<br />
<i>Ranskalainen ongelma</i><br />
Aki-Petteri Lehtisen essee Albert Camus’sta<br />
<br />
<i>Kuuden pennin laulun salaisuus</i><br />
Jukka Parkkisen essee englantilaisen lastenrunouden perinteestä<br />
<br />
<i>Arkiston helmistä kotikutoiseen huumoriin</i><br />
Maria Säkö arvioi tulevia kuunnelmia<br />
<br />
<i>Kotomaamme valju kuva</i><br />
Antti Selkokarin elokuvapalsta<br />
<br />
<a href="http://www.parnasso.fi/kritiikit/category/2010-3/">Kirja-arvostelut</a>]]></description>
 <category>sisluettelot</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1125</comments>
 <pubDate>Wed, 16 Jun 2010 11:00:00 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Nyt sitten potkut]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1130</link>
<description><![CDATA[<br />
Sofi Oksanen taitaa olla tämän blogin yleisin aihe, mutta minkäs sille voi, että hänen ympärillään tapahtuu koko ajan kiinnostavia asioita.<br />
<br />
Nyt WSOY on sanonut Oksasen sopimuksen irti. En tiedä asiasta muuta kuin sen, mitä Hesari <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/WSOY+antoi+Sofi+Oksaselle+potkut/1135257595473">kertoo</a> uutisessaan. <br />
<br />
Merkillinen tilanne. En muista tämmöistä sattuneen ennen. Anna Baijars sanoo päätöksen olleen vaikea; ainakin siihen on helppo uskoa.<br />
<br />
Lisäys klo 20.55<br />
En usko, että Sofi olisi lähtenyt vaatimaan pelkästään itselleen niin järjettömän hyvää sopimusta, että kustantaja olisi päätynyt koko suhteen lopettamiseen. Oletan, että hän on esittänyt neuvotteluissa laajempaa joukkoa, kenties koko kirjailijakuntaa, koskevia ehtoja. Kustantaja ei ole halunnut suostua yleisiin parannuksiin, ja siitä umpikuja. Korostan, että tämä on puhdas arvaus, mutta ainakin se selittäisi tilannetta jotenkin järkeenkäyvällä tavalla.<br />
<br />
Lisäys aamulla 16.6.<br />
Tuttuun tapaan poistan, ehtiessäni, kommenteista pahimmat solvaukset ja älyttömyydet. <br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1130</comments>
 <pubDate>Tue, 15 Jun 2010 17:36:55 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Taas on käyttöä syvällisille ajatuksille]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1129</link>
<description><![CDATA[<br />
Myös elämässä tulee joskus tappioita ja joskus voittoja. Tasapelitkin ovat mahdollista.<br />
<br />
Myös elämässä kansakunnat ottavat mittaa toisistaan.<br />
<br />
Myös elämässä saattaa rangaistuspotku mennä ohi tai nilkka tulla kipeäksi.<br />
<br />
Myös elämässä on joskus epäreilua ja joskus paitsio.<br />
<br />
Myös elämässä ponnistellaan toisinaan yhdessä.<br />
<br />
Kun katsomme jalkapalloa, katsomme itseämme. Päällä mustaa ja valkoista nahkaa, sisus täynnä ilmaa.<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1129</comments>
 <pubDate>Fri, 11 Jun 2010 12:27:12 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Mitä kirjallisuus opettaa?]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1128</link>
<description><![CDATA[<br />
Päivänä muutamana <a href="http://www.parnasso.fi/index.php?itemid=1113">kirjoitin</a> Mary Shelleyn <i>Frankensteinista</i> ja siitä, että tämä 1800-luvun romaani antaisi eväitä 2000-luvun ydinvoima- ja geenitekniikkakeskusteluun. Sain äkäistä palautetta: ei se mitään eväitä anna, vaan tieteen vastaisia asenteita.<br />
<br />
Olen siitä pitäen miettinyt kaunokirjallisuuden ja faktatiedon välisiä suhteita. Miten pitäisi suhtautua vaikkapa historiallisen romaanin tarjoilemiin tosiseikkoihin? Kaiketi varsin kriittisesti. Romaanikirjailijan keskeinen työkaluhan on mielikuvitus, eikä hänellä ole mitään velvoitetta pysytellä faktoissa.<br />
<br />
Joillakin kriitikoilla on tapana kirjoittaa, että romaani "paljastaa" tai "osoittaa" tai "todistaa" jotain. Noin ei oikeastaan pitäisi kirjoittaa, jos puhutaan faktoista. Tieteellinen tutkimus paljastaa, osoittaa tai todistaa, kertomakirjallisuus vain kertoo. <br />
<br />
Eihän sille mitään voi, että kun lukee vaikkapa Viron lähihistoriaan tai 30-vuotiseen sotaan sijoittuvaa romaania, tulee lukeneeksi myös sillä mielellä, että oppii jotain tapahtumain todellisesta kulusta. Mutta yhtä hyvin kirjailija voi erehtyä tai panna omiaan. Täydellä oikeudella.<br />
<br />
Mitä sitten opimme kirjallisuudesta? <br />
<br />
Opimme asioita kielestä ja kerronnasta. Ajattelusta ja asenteista. Opimme asettumaan muiden nahkoihin, ymmärtämään että maailman asioihin on erilaisia näkökulmia. Alamme sietää. Tajuamme itsemme.<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1128</comments>
 <pubDate>Thu, 10 Jun 2010 18:30:34 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Kuvastamisesta]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1127</link>
<description><![CDATA[<br />
Kuvastaako tämän blogin kommenttiosasto jollain tavoin suomalaista kirjallisuuskeskustelua yleisemminkin?<br />
<br />
Kuvasti tai ei, voidaan edellisen merkinnän kommenttien perusteella todeta, että kolmesta Finlandia-palkinnosta meitä kiinnostaa vain romaani-Finlandia. Tieto- ja lastenkirjallisuuden palkinnoilla ei ole väliä. Tämähän tiedettiin toki ennestään.<br />
<br />
Ja tämä romaani-Finalndiasta keskusteleminen on sitä, että otetaan tikun nokkaan julkisuudesta tutuin palkintoon liittyvä henkilö ja kerrotaan omista ennakkoluuloista, jotka liittyvät ko. henkilön mahdollisiin ennakkoluuloihin. Tässäkään ei liene suurempaa yllätystä.<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1127</comments>
 <pubDate>Wed, 9 Jun 2010 16:48:54 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Diktaattorit ja esikunnat valittu]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1126</link>
<description><![CDATA[<br />
Tiedotetaan näin:<br />
<br />
"Kultturitoimittaja <b>Minna Joenniemi</b> päättää, kuka saa ensi joulukuussa jaettavan kirjallisuuden Finlandia-palkinnon.  Suomen Kirjasäätiö on nimittänyt myös lautakunnan, joka valitsee enintään kuusi romaania palkintoehdokkaaksi.  Valintalautakunnan puheenjohtaja on filosofian kandidaatti <b>Marianne Bargum</b> ja jäsenet suomen kielen tutkija, tietokirjailija <b>Lari Kotilainen</b> ja viestintäkonsultti <b>Kirsi Piha</b>."<br />
<br />
"Finlandia Junior –palkinnon saajan valitsee ensi syksynä näyttelijä, kirjailija/kolumnisti <b>Hannu-Pekka Björkman</b>. Ehdokaskirjat valitsevaan lautakuntaan on nimitetty puheenjohtajaksi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin toiminnanjohtaja, FL <b>Maria Ihonen</b> ja jäseniksi keramiikkataiteilija <b>Heini Riitahuhta</b> ja kirjakauppias <b>Iida Simes</b>."<br />
<br />
"Tieto-Finlandia-palkinnon saajasta päättää Suomen Pankin johtokunnan jäsen, tohtori <b>Sinikka Salo</b>. Enintään kuusi palkintoehdokasta valitsevaan palkintolautakuntaan on nimitetty puheenjohtajaksi Kirjakauppaliiton kunniapuheenjohtaja <b>Stig-Björn Nyberg</b> ja jäseniksi toimittaja, VTM <b>Anna Paljakka</b> ja Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja, FT <b>Jarmo Saarti</b>."<br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1126</comments>
 <pubDate>Mon, 7 Jun 2010 13:32:31 +0300</pubDate>
</item><item>
 <title><![CDATA[Näpit irti?]]></title>
 <link>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1124</link>
<description><![CDATA[<br />
Olin laitosten puolustaja. Näpit irti orkestereista, museoista ja valtionosuuksista, ajattelin. Älkää koskeko Kansallisoopperaan, ajattelin. Sitten luin Antti Järven ja Tommi Laition pamfletin <i>Saa koskea</i>. Silmäni avautuivat.<br />
<br />
Ymmärsin katsoa lähelle. Tutuista taiteilijoista puolet työskentelee laitoksissa kuukausipalkalla, toinen puoli kerjää murusia pätkäprojekteissa. Molemmat ryhmät ovat yhtä lahjakkaita ja yhtä intohimoisia, molemmilla olisi yhtä paljon annettavaa. Miksi pitäisi taistella sen puolesta, että samaan kykenevien taiteilijoiden välinen eriarvoisuus pysyisi voimassa?<br />
<br />
Olemassa olevien rakenteiden raivokas puolustaminen ei itse asiassa lähde halusta puolustaa kulttuurin hyvinvointia. Se lähtee pelosta.<br />
<br />
Pelottaa, että kulttuurin rakenteiden purkaminen johtaa myös kulttuurin rahoituksen ja arvostuksen murenemiseen. Tai sitten, vielä raadolisemmin, puolustajaa pelottaa että hän ja hänen kaverinsa menettävät asemansa. <br />
<br />
<i>Saa koskea</i> on hyvä pamfletti, raikkaasti ja rakkaudella kirjoitettu. Se ei ole vihainen tai sarkastinen, vaan se etsii ihan tosissaan tapoja tehdä asiat toisin, yhteisöllisemmin, luovemmin, rennommin. En ole kirjoittajien kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta miksi pitäisikään, keskustelu loppuisi siihen. Tästä se vasta alkaa.<br />
<br />
<i>Tämä on Parnasson 3/2010 pääkirjoitus.<br />
Lehti ilmestyy 17. kesäkuuta.</i><br />
]]></description>
 <category>merkinnat</category>
<comments>http://parnasso.fi/index.php?itemid=1124</comments>
 <pubDate>Fri, 4 Jun 2010 13:02:30 +0300</pubDate>
</item>
  </channel>
</rss>